Vv13 – pienveturi

Vv13 - pienveturi

Vv13 Otsikko

Valtionrautatiet tilasi vuonna 1952 Valmetilta kaksi Vv13 väliraskasta vaihtoveturia. Ne saivat numerot 1750 ja 1751. Hyviksi osoittautuneita vetureita tilattiin myöhemmin lisää ja vuosina 1956-1960 valmistuivat veturit numerot 1752-1786. Vuonna 1970 sarjan tunnukset vaihtuivat Tve3:een ja numerot 451-487.

Vv13 3

Veturi perustuu Kaj Wikbergin messinkisyövyteosiin.

Vv13 2

Rakentaminen aloitetaan runkopaloista.

Vv13 1

Pyörästön kammet tulevat 90° kulmaan ja asennusta helpottaa kuvassa vasemmalla näkyvä aputyökalu.

Vv13 5

Valot on toteutettu Miniatronicsin 2,4mm:n hehkulampuilla, joita varten koriin juotetaan pienet messinkiputken pätkät.

Vv13 Siirtokuvat LowRes

Veturin kori maalataan Humrolin beigellä numero 41. Veturin punaisen värityksen tein yllä olevalla siirtokuvalla. Suuremman kuvan paremmalla resoluutiolla saat tästä. Tulostin kuvan laser- printterillä Bare-Metal Foil Co.:n Clear Decal Film arkille, joita saa ainakin Helsingistä Tieto-Nikkari Oy:stä. Tulostuksen jälkeen arkki suihkutetaan lakalla. Siirtokuva-arkkeja on erikseen mustesuihku- ja lasertulostimille, eikä niitä voi käyttää ristiin.Siirtokuvien asennuksen jälkeen lakkasin koko veturin ruiskulla pariin kertaan.

Vv13 6

Tähän veturiin tuli ESU:n Loksound micro äänidekooderi.

Vv13 7

Dekooderille ja kaiuttimelle on tilaa ohjaamon takaseinällä.

Vv13 4